Muistattehan taulun, jossa suojelusenkeli varjelee kahden lapsen matkaa yli vaarallisen sillan. Se sopii hyvin kuvaamaan myöskin lähtötietojen matkaa
esitystilojen rakennushankkeen läpi. Lapsukaiset ovat kuin lähtötietoja. Huonokuntoinen silta kuvaa niille vaarallista ympäristöä. Metsä on jo hämärtynyt yöksi. Vain taivaanrannassa on vielä kajoa.
Lähestyvä pimeys on kuin kiire, joka saavuttaa jokaisen rakentamishankkeen jossain vaiheessa. Kaikki on kovin pelottavaa, mutta onneksi paikalla on suojeleva hahmo,
joka tekee pikkuruisten lähtötietojen matkan turvallisemmaksi.
Näiden ”synkän metsän” läpi kiirehtivien lähtötietojen pitäisi olla keskeisellä paikalla, kun arvioidaan esitystilan rakennushankkeen onnistumista. Usein ollaan ylpeitä,
jos budjetti ja aikataulu on pitänyt. Harvemmin esille nostetaan sitä, saavatko kättäjät laadukkaan tilan. Ei kerrota lähtötietojen toteutumisprosenttia. Jotta lähtötietojen toteuma voidaan lopuksi arvioida,
ne pitää aluksi osata kerätä. Se ei ole helppoa. Vastapuolena ovat näyttämötoiminnan ammattilaiset, jotka eivät todennäköisesti ole ennen osallistuneet suureen rakennushankkeeseen.
He kuitenkin tietävät tilastaan asioita, joita suunnittelijat eivät osaa aavistaakaan. Heidän arkensa on kummallinen esitysmaailmaa tuntemattomalle.
He käyttävät oman alansa kieltä. Käyttäjä ei ehkä hoksaa, mistä kaikesta lähtötietoja pitää antaa.
Heille itsestään selvät asiat ovat muille outoja. Ne pitäisi huomata sanoa ääneen. Tavallisessa toimitilarakentamisessa suunnittelijat osaavat arvata.
Esitystiloissa se on liki mahdotonta. Edes se ei ole itsestään selvää, missä on vasen ja missä oikea.
Taipaleelle laitettavien lähtötietojen pitää olla laadukkaita. Ne pitää yhteensovittaa tilan eri käyttäjäryhmien välillä ja ne pitää saattaa matkaan oikeaan aikaan.
Mitä harkitumpia ne ovat, sen paremmat mahdollisuudet niillä on selvitä vaarallisesta matkasta. Vastaanottajan pitää ymmärtää niiden tarkoitus. Suojelusenkeli -taulussa tytöllä on tuliaiskori.
Samoin lähtötiedot kantavat mukanaan tärkeitä tietoja tilan toiminnallisuudesta. On fakta ja sen mukana ”miksi” tieto. Niitä ei saa hukata. Kori pitää pysyä matkassa mukana ja sen sisältö pitää olla
kunnossa perille asti.
Lähtötiedoille vaarallinen ympäristö voi tulla vastaan missä vain. Se voi vallita jo ennen kuin lähtötietoja on edes muodostettu. Esitystilan väen pitää keskittyä lähtötietoihin oikeaan aikaan.
Se on vaikeaa ilman tukea, sillä hankkeen valmistuminen on kaukana tulevaisuudessa. Käyttäjän pitää kuitenkin ymmärtää, että jos he jättävät työnsä tekemättä, remontin jälkeen he saavat kehnon tilan.
Kun lähtötiedot on saatu koriin, seuraavaa vaaranpaikka odottaa suunnittelijoiden pöydällä. Heidän pitää ymmärtää käyttäjän tarkoitukset ja huomioida kaikki itseään koskevat tiedon jyvät.
Suunnittelijan pitää osata muuttaa lähtötiedot laadukkaiksi toteutussuunnitelmiksi. Ja vielä yhden vaarallisen sillan yli pitää lähtötietojen kulkea. Urakoitsijan pitää ymmärtää käyttäjien alkuperäinen
tarkoitus suunnittelijan piirustuksista.
Kaiken yllä leijuu kiireen uhka. Niin kuin yö tekee lasten kulkemisen vaikeaksi, niin kiirekin tuo lähtötiedon matkalle paljon vaikeuksia. Kiire on tässä ajassa. Tuntuu mahdottomalta nostaa katse horisonttiin,
kun kompastuu arjessa saman tien. Mutta silti kaukainen päämäärä pitää ottaa kiintopisteeksi, muuten eksyy.
Näiden uhkien keskelle tarvitaan suojeleva hahmo, joka osaa auttaa pikkuruiset määränpäähänsä. Monen näyttämön liepeillä olen itse tehnyt enkelin virkaa. Nyt koulun myötä luotan siihen, että digitaalisin
keinoin voisin auttaa työtäni ja jakaa vuosien varrelle kerääntyneet opit muidenkin käyttöön.
